Toukokuu 2013

Tulevaisuuden monet käyttövoimat

Liikenne- ja viestintäministeriön asettama Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä -työryhmä jätti loppuraporttinsa 8. toukokuuta. Ministeriö visioi raportissa eri liikennemuotojen käyttövoimien kehitystä ja tavoitetilaa tuleville vuosikymmenille. Vuoden 2050 tavoitteeksi on asetettu, että henkilöautoliikenne, raideliikenne sekä veneily olisivat lähes täysin riippumattomia öljystä. Myös raskaan liikenteen, ilmailun ja merenkulun päästöjen vähentämiselle on asetettu haastavat tavoitteet.

Öljyalan Keskusliitto on osallistunut aktiivisesti työryhmän työhön ja näkee erityisesti nestemäisissä biopolttoaineissa mahdollisuuden toteuttaa asetettuja tavoitteita.

Yleensä liikenteen uusien teknologioiden ja voimanlähteiden yleistymisen pullonkaulana on se, ettei niiden vaatimaa infrastruktuuria ole olemassa - olipa kyse yhteensopivasta ajoneuvokalustosta tai polttoainejakelusta. Tästä näkökulmasta on realistista sanoa, että polttomoottoritekniikka tulee pysymään markkinoilla vielä pitkälle tulevaisuuteen ja että nestemäiset biopolttoaineet sopivat erittäin hyvin yhteen nykyisen moottoriteknologian ja polttoaineiden jakelujärjestelmän kanssa.

Realismia on myös se, että voimanlähteiden kirjo tulee ajan mittaan lisääntymään ja monipuolistumaan. Eri liikennemuodoilla on erilaiset lähtökohdat ja mahdollisuudet lisätä vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttöä, mutta esimerkiksi henkilöautojen voimanlähteiden monipuolistumisesta on jo selviä merkkejä ilmassa.

Joka tapauksessa on selvää, että kaikki mahdolliset keinot tarvitaan liikenteen päästöjen vähentämiseksi.

Perinteisten polttomoottoriajoneuvojen osalta tämä merkitsee toisaalta jatkuvaa panostusta energian tehokkaaseen tuottamiseen moottorin hyötysuhdetta parantamalla, mutta myös energian kulutuksen vähentämistä parantamalla ajoneuvojen energiatehokkuutta esimerkiksi liikevastustuksia pienentämällä.

Kun yhdistetään tämä kehitys ja edistyksellisten ja kestävästi tuotettujen biopolttoaineiden kasvava käyttö, on päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa otettu jo aimo harppaus.

 

Toukokuu 2013

Helena Vänskä
toimitusjohtaja
Öljyalan Keskusliitto

 

 

Energiatehokkuus kannattaa aina

Monissa Keski-Euroopan maissa öljy on huomattavasti suuremmassa asemassa kotitalouksien lämmönlähteenä kuin Suomessa. Saksassa on noin kuusi miljoonaa öljylämmityskattilaa ja öljyn osuus lämmitysmarkkinoista on 30 %. Suomessa öljylämmitteisten pientalojen määrä on nyt noin 200 000 ja öljylämmityksen osuus noin viidennes pientalojen lämmitysmarkkinoista.

Yhteistä eurooppalaisille öljylämmittäjille on ollut se, että valtaosa on säilyttänyt valitsemansa lämmitystavan - toki markkinaehtoista muutosta on tapahtunut ja tapahtuu, mutta lämmitysmuodon vaihtaminen ei näy dramaattisena.

Lämmitysöljyn kulutus on kuitenkin tasaisesti pienentynyt – ja tuntuvasti enemmänkuin kuin öljylämmityksestä luopuneiden määrästä voisi päätellä. Tämä osoittaa sen tosiasian, että öljylämmitystaloissa on tehty kiitettävästi energiatehokkuutta lisääviä parannuksia sekä lämmitysjärjestelmiin että rakennuksiin.

Parannuksille on edelleenkin tilaa ja tilausta. Rakennusten osuus Euroopan energiakulutuksesta on huomattava. Myös energian hinta näyttää pysyttelevän korkealla, joten järkevät investoinnit energiatehokkuuden parantamiseen puoltavat paikkaansa, koska hieman pidemmällä tähtäyksellä ne maksavat itsensä takaisin. Samalla päästöt pienenevät.

Valtioneuvosto on päivittänyt kansallisen energia- ja ilmastostrategian ja lähettänyt sen selontekona eduskunnalle.

Strategiaan sisältyy myös tavoite vähentää mineraaliöljyn käyttöä niin, että sen osuus kokonaisenergiankulutuksesta olisi alle 17 % vuonna 2025. Vuonna 2011 öljyn osuus energian kokonaiskulutuksesta Suomessa oli 24 %, mikä on vähän verrattuna muihin OECD-maihin. Usein vertailukohteena käytettävässä Ruotsissakin öljyn osuus on edelleen noin 32 %. Suomi onkin jo nyt yksi vähiten öljyriippuvaisista maista kehittyneiden teollisuusmaiden joukossa.

Öljy on uusiutumaton luonnonvara, joten sitä pitää käyttää säästeliäästi. Suomessa tämä asia on oivallettu ja se on vaikuttanut energiapolitiikkaamme vuosikymmeniä. Öljylämmitystä ei voi pitää syntipukkina, koska se on nykyiselläänkin keskimäärin varsin energiatehokasta. Öljylämmitteisten pientalojen osuus maamme kokonaisenergiankulutuksesta on alle 2 %, mikä näyttää joskus unohtuvan politiikan tekijöiltä.

Energiatalkoissa pitää olla mukana, mutta strategian toimeenpanemisen keinojen tulee olla oikeudenmukaisia ja kohtuullisia. Avainsanoja ovat toimenpiteiden kustannustehokkuus ja ohjauskeinojen teknologianeutraalius.

(Näkökulma-kirjoitus Lämmöllä-lehdessä 2/2013)

 

Toukokuu 2013

Pekka Huttula
varatoimitusjohtaja
Öljyalan Keskusliitto

 

Öljy- ja biopolttoaineala ry | Unioninkatu 22 | 00130 Helsinki | etunimi.sukunimi@oil.fi | office@oil.fi | @OilFi