Blogi
| 03.11.2016

Kohti yhteisiä tavoitteita – erilaisin keinoin

Komissio julkaisi äskettäin liikenteen tulostaulun, jossa verrataan jäsenmaiden suoriutumista liikenteen eri osa-alueilla sisämarkkinoiden lujittamisen hengessä. Tuore tulostaulu luo uskoa siihen, että EU:ssa on mahdollista edetä kohti liikenteelle asetettuja tavoitteita erilaisin keinoin, painottaen maiden omia vahvuuksia.

Liikenteen tulostaulussa arvioitiin jäsenmaiden etenemistä kohti kestävää ja ympäristöystävällistä liikkuvuutta, liikenneinfrastruktuurin kuntoa, matkustajien tyytyväisyyttä, liikenteen turvallisuutta sekä liikenteeseen liittyvän EU-lainsäädännön toimeenpanoa.

Tämän kertaisen kauneuskilpailun voitti Alankomaat, jo kolmatta vuotta peräkkäin. Suomi sijoittui kuitenkin vahvasti viiden kärkeen jakaen neljännen sijan Tanskan kanssa.

Suomen sijoitus oli mitä mainioin, kun ottaa huomioon, että esimerkiksi Alankomaat ja Suomi ovat maantieteellisesti ja väestöllisesti toistensa vastakohtia: Alankomaat on pinta-alaltaan yksi EU:n pienimmistä ja tiheimmin asutuista jäsenmaista (n. 402 henkeä per neliökilometri) ja Suomi taas yksi suurimmista – kahdeksan kertaa Alankomaiden kokoinen - ja harvimmin asutuista (n. 16 henkeä per neliökilometri). On siis ymmärrettävää, että liikenteen haasteisiin tartutaan näissä maissa erilaisin ratkaisuin ja työkaluin.

Suomi sai vertailussa mainetta ja kunniaa erityisesti liikenteen uusiutuvan energian käytöstä: Suomi kiri EU:n ykköseksi jopa Ruotsin ohi biopolttoaineiden yli 21 prosentin osuudella. Tahti on vielä tästäkin parantunut: alustavien tietojen mukaan näyttäisi siltä, että vuonna 2015 bio-osuus on jo yli 24 prosenttia.

Myös raideliikenteen, satamien ja lentoliikenteen infrastruktuuri on komission arvioiden mukaan Suomessa hyvällä tasolla, tiestön kunto ei niinkään – ainakaan Alankomaihin verrattuna. Suomalaiset vaikuttavat myös olevan melko tyytyväisiä julkiseen liikenteeseen, mikä myös noteerattiin vertailussa positiivisesti.

Kaiken kaikkiaan, vaikka Suomi menestyi EU-maiden vertailussa hyvin, tärkeintä on se, että EU:n sisällä säilyy jatkossakin mahdollisuus rakentaa kestävää liikennetulevaisuutta kustannustehokkaasti maiden omista lähtökohdista, maiden erilaisia vahvuuksia hyödyntäen.

Helena Vänskä
toimitusjohtaja
Öljy- ja biopolttoaineala