Blogi
| 20.04.2016

Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoitus käynnistää konkreettiset toimet

New Yorkissa allekirjoitetaan 22. huhtikuuta Pariisissa joulukuussa hyväksytty ilmastosopimus. Allekirjoitustilaisuus on tarpeellinen etappi konkreettisten ilmastotoimien käynnistämiseksi - ja muistutus edessä olevasta työmaasta. Sopimuksen toivottavasti mahdollisimman laaja ratifiointi on myös osoitus yhteisen tahtotilan säilymisestä ennallaan, Pariisin kuumimman huuman hälvettyä.

Allekirjoitustilaisuutta isännöivä YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon kiteyttää tilanteen hyvin realistisesti: ”Vaikka Pariisin tapahtumat olivat historiallisia, se on vasta hyvä alku. Meidän täytyy pikaisesti kiihdyttää pyrkimyksiämme ilmastonmuutosta vastaan. Kehotan kaikkia maita allekirjoittamaan Pariisin ilmastosopimuksen 22.4, jotta voimme muuttaa pyrkimyksemme toiminnaksi”.

Edellä mainittu kehotus ryhtyä tuumasta toimeen herättää ristiriitaisia tunteita: vaikka konkreettisten toimien painottaminen on hyvästä, se saattaa luoda vaikutelman, ettei tähän mennessä olisi tehty mitään. Tämä olisi väärä johtopäätös ainakin EU:ssa ja Suomessa.

Tällä hetkellä EU:n ja Suomen konkreettisten toimien tähtäin on vuodessa 2030 eli 15 vuoden päässä. Aika tuntuu lyhyeltä, mutta jos tarkastellaan viimeisen 15 vuoden aikana tehtyjä päätöksiä ja toimia esimerkiksi liikennesektorilla, on tuossa ajassa saatu paljon aikaan.

EU-tasolla ensimmäisenä mieleen tulevat kuuluisat 202020-tavoitteet päästöjen vähentämiselle, uusiutuvan energian lisäämiselle ja energiatehokkuuden parantamiselle. Niiden rinnalla on rakennettu biopolttoaineiden kestävyysjärjestelmä, ohjattu autojen ominaispäästöjen kehitystä ja polttoaineiden laatua sekä laadittu lukuisia uusia polttoainestandardeja, jotka mahdollistavat polttoaineiden korkeammat biopitoisuudet.

Suomessa on viimeisen 15 vuoden aikana uudistettu perinpohjaisesti kaikki ajoneuvoihin ja polttoaineisiin liittyvät ohjauskeinot ja lähdetty toteuttamaan niiden mukaista politiikkaa käytännön toimilla. Nykyisin sekä ajoneuvoverotus että polttoaineverotus ohjaavat vähäpäästöisiin vaihtoehtoihin.

Lisäksi Suomessa on tehokkaasti toimiva jakeluvelvoite nestemäisille biopolttoaineille, mikä on nostanut Suomen maailmanlaajuisesti ykköskastiin kehittyneiden biopolttoaineiden käyttäjänä, kehittäjänä ja tuottajana. Samalla on huolehdittu siitä, että perinteinen ympäristölainsäädäntö on ajan tasalla ja mahdollistaa myös nestemäisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurin kehittämisen.

On selvää, että uusia konkreettisia toimia tarvitaan edelleen. Samalla täytyy kuitenkin huolehtia siitä, ettemme ole ”perisuomalaiseen tapaan” turhan vaatimattomia tähänastisista saavutuksistamme. Ilmastosopimuksen ratifiointi lisää maailmanlaajuista kysyntää hyville ja testatuille ratkaisuille, joita meillä on jo nyt tarjolla. Suomi on monessa asiassa edelläkävijä ja hyvä referenssi muulle maailmalle – tervetuloa tutustumaan!

Helena Vänskä
toimitusjohtaja
Öljy- ja biopolttoaineala