Usein kysyttyä - Liikennepolttoaineet

Mitä eri veroja bensiinin ja dieselöljyn hintaan sisältyy?

Polttoainevero ja arvonlisävero. Polttoainevero koostuu energiasisältöverosta, hiilidioksidiverosta ja huoltovarmuusmaksusta. Veron suuruus määritellään tuotteesta riippuen litraa tai kilogrammaa kohti. Polttoainevero määrätään sentteinä, joten veron prosentuaalinen osuus kuluttajahinnasta muuttuu, kun hinta muuttuu. Huoltovarmuusmaksu on veronluonteinen maksu, joka tilitetään huoltovarmuusrahastoon. Arvonlisävero (alv) on 24 % tuotteen arvonlisäverottomasta hinnasta ja se maksetaan tuotteen koko hinnasta, myös kuluttajahintaan sisältyvästä polttoaineverosta.

Lisätietoja: Polttoaineverotus >

Paljonko bensiinin hinnassa on veroa?

Esimerkki: Veron osuus bensiinin kuluttajahinnasta 66 %, jos litrahinta on 1,40 euroa.

Veroja ovat polttoainevero ja arvonlisävero. Polttoaineveron suuruus määritellään laissa öljytuotteesta riippuen joko litraa tai kilogrammaa kohti. Koska vero on kiinteä, sen prosentuaalinen osuus kuluttajahinnasta vaihtelee kuluttajahinnan muuttuessa. Lisäksi hinta sisältää arvonlisäveron (alv). Se on 24 % arvonlisäverottomasta hinnasta eli noin 19 % kuluttajahinnasta.

Miksi bensiinin ja dieselin hinnat vaihtelevat eri tahtiin?

Bensiini ja dieselöljy ovat eri jalosteita. Öljynjalostuksen yksi tuote on moottoribensiini, jota käytetään tieliikenteen polttoaineena. Bensiinin kysyntä on suurinta kesäkaudella, jolloin sen hintakin on usein korkeampi. Eri tuote on kaasuöljy, jota on mahdollista käyttää kevyenä polttoöljynä lämmityksessä tai dieselöljynä liikenteessä. Koska dieselöljy ja kevyt polttoöljy ovat saman tuotteen johdannaisia, dieselöljyn hinta seuraa usein kevyen polttoöljyn hintakehitystä. Yleensä kaasuöljy (dieselöljy ja kevyt polttoöljy) on kalleimmillaan talvikaudella. Dieselöljyn laatuvaatimukset ovat kuitenkin erilaiset kuin lämmitysöljyn, joten sen hintakin on kalliimpi.

Miksi hinnat esitetään huoltoasemilla kolmella desimaalilla?

Polttoaineiden hinnat huoltoasemilla esitetään Suomessa euroissa kolmella desimaalilla eli sentin kymmenesosissa. Käytäntö on yleiseurooppalainen.

Mitä on 95 E10 -bensiini?

Suomessa 95-oktaanisen bensiinin etanolipitoisuus nousi vuoden 2011 alussa, jotta liikennepolttoaineiden biopolttoainevelvoitteet voidaan täyttää. 95 E10 -bensiinin bioetanolimäärä voi vaihdella ja olla enintään 10 tilavuusprosenttia. E10-bensiini voi vaihtoehtoisesti sisältää myös eettereitä tai muita polttoainedirektiivin sallimia alkoholeja. Bensiineissä on ollut etanolia vuodesta 2008 lähtien 0-5 tilavuusprosenttia, ja nykyisessä 98-oktaanisessa 98 E5 -bensiinissä etanolia voi olla enintään 5 tilavuusprosenttia. Tämä bensiini sopii sellaisiin moottoreihin, jotka eivät voi käyttää E10-bensiiniä. EU-maista E10-bensiini on käytössä Ranskassa, Saksassa ja Suomessa. E10-bensiinin käyttöön eri maissa vaikuttavat mm. erot biopolttoaineiden edistämistä koskevan yhteisölainsäädännön täytäntöön panemisessa, autokannoissa ja biokomponenttien verotuskäytännöissä.

www.e10bensiini.fi >>

Onko kaikissa tieliikenteen polttonesteissä biokomponentteja?

Kaikki Suomessa jakelussa olevat tieliikenteen polttonesteet sisältävät biokomponentteja. Niiden määrä perustuu kansallisen polttoaineiden laatuasetuksen raja-arvoihin ja standardien laatukriteereihin. Lisäksi on määritelty esimerkiksi bensiinin sisältämien muiden oksygenaattien kuin etanolin pitoisuuksien enimmäisrajat.

Vahingossa väärää polttoainetta autoon – mitä pitää tehdä?

Bensiini ja dieselpolttoaine: Dieselautoon voi vahingossa tankata bensiiniä, koska moottoribensiinin täyttöpistooli mahtuu dieselauton polttoaineen täyttöaukkoon.

Mikäli vahinko tapahtuu, ei dieselajoneuvon moottoria saa käynnistää eikä autoa siirtää pois tankkauspaikalta ajamalla. Pienikin moottoribensiinimäärä dieselpolttoaineen joukossa muuttaa tuotteen leimahduspistettä ja voi aiheuttaa dieselmoottorin vaurioitumisen.

Auto on siirrettävä pois tankkauspaikalta työntämällä tai hinaamalla, ja tankkausvirheen jälkeen dieselajoneuvon polttoainejärjestelmä on asianmukaisesti tyhjennettävä. Tällaisessa tilanteessa on aina syytä, etenkin uuden dieselajoneuvon ollessa kyseessä, ottaa yhteyttä lähimpään merkkihuoltoon.

Nykyiselle lyijyttömälle bensiinille tarkoitettuun bensiiniautoon ei voi vahingossa tankata dieselpolttoainetta, koska dieselpolttoainepistooli ei sovi bensiiniauton tankkausaukkoon. Mikäli dieselpolttoainetta on kuitenkin joutunut bensiiniin pienikin määrä esimerkiksi varakanisterista, on bensiini vaihdettava käyntihäiriöiden ja moottorivaurion riskin välttämiseksi.

E10-bensiini: 95 E10 -bensiiniä ei pidä tankata ajoneuvoon, johon sen ei ole ilmoitettu soveltuvan.

E10-bensiinin satunnainen tankkaaminen bensiinikäyttöiseen autoon, johon se ei sovellu, ei aiheuta välittömiä vahinkoja eikä polttoainetta tarvitse autosta poistaa. Suositeltavaa on kuitenkin täyttää tankki soveltuvalla polttoaineella, kun kolmasosa tai puolet tankillisesta on käytetty. On mahdollista, että auton käynnistyvyys ja käyttöominaisuudet pakkasessa heikkenevät tilapäisesti väärän E10-tankkauksen seurauksena.

Korkeaseoksinen etanolipolttoaine: E85:n tankkaus muuhun kuin flexifuel-autoon aiheuttaa korroosiota, vakavia käyntihäiriöitä ja pakokaasupäästöjen lisääntymistä, jos auto ylipäätään käynnistyy. Tällaisessa tapauksessa auto on hinattava korjaamolle polttoaineen vaihtoa varten. Etanoli voi vahingoittaa materiaaleja.

Dieselpolttoaine, jossa yli 7 % FAMEa: Yli 7 % metyyliesterityyppistä FAMEa sisältävän biodieselpolttoaineen (joka ei ole nykyisen standardin mukainen, joten se on erikseen merkittävä tankkauspaikalla) tankkaaminen autoon, johon se ei sovellu, ei aiheuta välittömiä häiriöitä, mutta vaarantaa auton polttoainelaitteiston ja pakokaasunpuhdistuslaitteiden pitkäaikaisen toiminnan. Tällaisessa tapauksessa auto on hinattava korjaamolle polttoaineen vaihtoa varten.

Bensiinin kesä- ja talvilaatujen ero?

Moottoribensiinin kesä- ja talvilaadut eroavat toisistaan haihtuvuudeltaan. Talvella matalammassa lämpötilassa moottori tarvitsee käynnistyäkseen haihtuvampaa bensiiniä. Haihtumiseen vaikuttaa taas bensiinin höyrynpaine.

Talvilaadun höyrynpaine on korkeampi kuin kesälaadun eli se höyrystyy helpommin. Talvella bensiiniin sekoitetaan tavallista enemmän keveitä hiilivetyjakeita, jotka höyrystyvät riittävästi mahdollistaen kylmän moottorin käynnistämisen. Myös bensiinin tislausalueen keskivaiheen hiilivetyjä on oltava tarpeeksi, jotta moottori saisi riittävästi polttoainetta kylmänä ajettaessa. Kesällä tällaisen voimakkaasti höyrystyvän bensiinin käyttö on sen sijaan haitallista. Liiallinen haihtuminen aiheuttaisi autoille häiriöitä ajettavuuteen. Moottori ei joko käynnistyisi kuumana tai huoltoasemalla pysähtymisen jälkeen auto saattaisi käyttäytyä nykien.

Moottoribensiinin, dieselöljyn ja eräiden muiden nestemäisten polttoaineiden laatuvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan bensiinin höyrynpaineen maksimiraja on kesällä (1.6. - 31.8.) 70 kPa. Bensiineihin liittyy myös eurooppalainen standardi ”SFS-EN 228 Automotive fuels. Unleaded petrol. Requirements and test methods. Moottoripolttonesteet. Lyijytön moottoribensiini. Vaatimukset ja testimenetelmät”. Standardissa esitetään raja-arvot bensiinin eri ominaisuuksille, kuten höyrynpaineelle. Standardin kansallisessa liitteessä on määritetty Suomessa käytettävät höyrynpaineen ala- ja ylärajat.

Bensiini ja pakkanen?

Joskus kysytään, miten bensiini käyttäytyy pakkasella verrattuna lämpimään vuodenaikaan ja kuluttaako auto eri määrän bensiiniä kylmällä kuin lämpimällä. Huoltoasemalla bensiini on maanalaisessa säiliössä viileässä, vuodenajasta riippumatta aina keskimäärin noin 6 asteen lämpötilassa. Yksi litra 6-asteista bensiiniä vastaa 0,970 litraa -20 -asteista bensiiniä ja 1,011 litraa +15 asteista bensiiniä. Jos muita pakkasen aiheuttamia tekijöitä ei otettaisi huomioon, auto kuluttaa litroissa mitattuna kylmää polttoainetta vähemmän kuin lämmintä. Polttoaine kutistuu kylmetessään, jolloin sama energiamäärä on pienemmässä tilavuudessa. Toisin sanoen saman tehon/nopeuden ylläpitoon ei tarvitse painaa aivan yhtä paljon kaasua. Teoriassa eroa pienentää hieman se, että energiaa tarvitaan bensiinin lämmittämiseen palamisessa enemmän kylmälle kuin lämpimälle polttoaineelle. Tämän energian osuus on kokonaisuuden kannalta mitätön.

Dieselpolttoaine ja pakkanen?

Mitä dieselkäyttöisessä autossa pitää ottaa huomioon ennen talven tuloa? Auto kannattaa huollattaa, mm. vaihdattaa polttoainesuodattimet. Tämä varmistaa, että polttoaine läpäisee suodattimen talvellakin ja auto toimii kuten pitää. Kesälaatuista dieselpolttoainetta sisältävä polttoainesäiliö kannattaa ajaa mahdollisimman tyhjäksi, ennen kuin tankkaa talvilaatuista dieseliä, joka kestää pakkasia. Dieselpolttoaineen kylmäominaisuudet heikkenevät, jos polttoainesäiliöön jätetään kesälaatuista dieselpolttoainetta pohjalle ja polttoaineet sekoittuvat keskenään. Valmistajat ilmoittavat dieselpolttoaineen talviominaisuudet yleensä 2-osaisella merkinnällä, jossa ensimmäinen luku ilmaisee samepisteen ja toinen suodatettavuuspisteen. Huoltoaseman jakelumittareihin on aina merkitty, onko myynnissä kesä- vai talvilaatuista tai ns. arktista dieselöljylaatua.

Mistä saa tietoa huoltoasemien sijainnista?

Huoltoasemien sijainnin voi tarkistaa esimerkiksi huoltoasemaketjujen verkkosivuilta tai soittamalla ketjujen palvelunumeroihin. Kunnasta voi saada tietoa kunnan alueen huoltoasemien osoitteista.

Mistä saa tietoa veneasemien sijainnista?

Veneasemien sijainnin voi tarkistaa esimerkiksi huoltoasemaketjujen verkkosivuilta tai soittamalla ketjujen palvelunumeroihin. Kunnasta voi saada tietoa kunnan alueen veneasemien osoitteista.

Milloin päivittyy Öljy- ja biopolttoainealan kuukausittainen Kuluttajahintaseurantatilasto?

Tilasto päivittyy verkkosivujen Tilastot-kohtaan noin neljäs arkipäivä kuukauden 15. päivän jälkeen. Kuluttajahintaseuranta > kuvaa otannalla hintojen vaihtelua. Seurannan hinnat eivät ole koko maan keskihintoja.