Usein kysyttyä - Mikro-organismit, diesel, polttoöljy

Tässä osiossa vain yleisluontoisia tietoja!

Tällä sivulla on esitetty yleisluontoisia vastauksia muutamiin mikro-organismeja koskeviin kysymyksiin. Mikro-organismeihin liittyviin kysymyksiin saa yksityiskohtaisempaa, tarkempaa tietoa esim. CONCAWE-raportista 9/09 (englanninkielinen raportti on luettavissa sivuilla www.concawe.eu).

Mihin polttoaineisiin mikro-organismit herkimmin vaikuttavat?

Herkimpiä mikro-organismeille ovat ns. keskitisleet: dieselpolttoaine ja kevyt polttoöljy. Dieselpolttoaine saa nykyisen standardin mukaan (SFS-EN 590:2013) sisältää korkeintaan 7 % rasvahappometyyliestereitä (FAME). Ne ovat biohajoavia ja siitä syystä otollisempia mikro-organismeille. Tällaisia biokomponentteja sisältävälle dieselpolttoaineelle on omat varastointiohjeensa, koska se on fossiilista dieselpolttoainetta herkempi veden suhteen. Polttoainesäiliön puhdistamista suositellaan ennen kuin se täytetään ensimmäistä kertaa FAMEa sisältävällä dieselpolttoaineella. Mahdollisten ongelmien ilmeneminen riippuu myös siitä, missä ja miten polttoainetta käytetään.

Miten mikro-organismeja voi tulla varastosäiliöön tai käyttölaitteen kuten veneen polttoainesäiliöön?

Mikrobeja ja niiden haittoja ilmaantuu yleensä herkimmin polttoaineisiin vesiliikenteessä. Mikro-organismeista aiheutuvat ongelmat eivät kuitenkaan ole kovin tavallisia. Maaperässä ja ilmassa on luonnostaan mikrobeja, jotka pystyvät elämään myös polttoaineessa. Ne voivat päästä ilman mukana polttoaineen varastosäiliöön tai ajoneuvon säiliöön käsittelyn aikana. Asia koskee ennen kaikkea veneiden polttoainesäiliöitä, koska mikrobit pysyvät lepotilassa, jos polttoaine ei joudu kosketuksiin veden kanssa.

Miten mikro-organismit voi havaita?

Mikro-organismit näkyvät ensimmäisenä polttoaineen muuttuneessa ulkonäössä. Polttoaineen tulee olla kirkasta ja läpikuultavaa, eikä siinä saa näkyä kertymiä. Polttoaineen likaisuus tai sameus ei kuitenkaan aina johdu mikro-organismeista, ja toisaalta silmämääräisesti kirkkaalta näyttävä polttoaine voi sisältää huomattavan määrän mikro-organismeja.

Mikro-organismit ovat varsin pienikokoisia, eli ne näkyvät vain voimakkaasti suurentavalla mikroskoopilla. Jos mikro-organismit saavat kasvaa, niistä saattaa kuitenkin muodostua näkyvä säikeinen matto polttoaineen ja veden rajakohtaan. Tyypillisempää on, että mikro-organismipitoisuuden kasvaessa polttoaineesta tulee sameaa ja sen väri tummuu.

Tavallisin mikro-organismeihin liittyvä ongelma on suodattimen tukkeutuminen osittain tai kokonaan, jolloin moottori sammuu tai käy liian matalalla teholla. Suodatin on usein mustan tai ruskean lietteen peitossa, mutta tämän perusteella ei voida kuitenkaan aina varmuudella sanoa mikro-organismien olevan pääsyy ongelmaan.

Miten mikro-organismeja torjutaan?

Veden pääsy polttoainesäiliöön tulee pyrkiä estämään. Vaikka mikro-organismit voivat elää polttoaineessa ilman vettäkin, ne eivät pysty ilman vettä lisääntymään eivätkä aiheuttamaan ongelmia. Tärkeintä on välttää kaikin mahdollisin keinoin veden pääsyä säiliöön ja valuttaa säiliön pohjalle kerääntyvä vesi pois. Säiliöt, joihin pääsee vettä esimerkiksi vuotavien venttiilien tai huonosti istuvan täyttöaukon kannen kautta, tulee korjata.

Säiliöihin kertyy kuitenkin aina jonkin verran kondenssivettä lämpötilan ja ilmankosteuden vaihteluiden vuoksi. Mikro-organismien kasvun riskiä voi vähentää poistamalla veden säännöllisesti, mutta huolellinenkaan vedenpoisto ei välttämättä riitä pitämään polttoainetta muuten käyttökunnossa, jos se sisältää rasvahappometyyliestereitä (FAME). On tärkeää muistaa, että säiliöiden pohjalta poistettu vesi ja liete on toimitettava asianmukaisesti jätteenä hävitettäväksi.

Euroopan öljyteollisuuden ympäristö- ja turvallisuusasioita koordinoiva organisaatio (Concawe) suosittelee yleisesti, ettei FAMEa sisältäviä polttoaineseoksia varastoitaisi noin 6 kuukautta pidempiä aikoja (raportti 9/09). Mikäli polttoainetta jostain syystä on kuitenkin pakko seisottaa pitkään varastosäiliössä tai ajoneuvon säiliössä, on syytä varmistua siitä, ettei tällainen polttoaine sisällä lainkaan rasvahappometyyliestereitä (FAME, RME).

Miten mikro-organismeja poistetaan?

Polttoainesäiliön kuten veneen polttoainetankin perusteellinen puhdistaminen on lähes ainoa vaihtoehto. Säiliö tulee tyhjentää kokonaan ja poistaa kaikki jäämät. Riippuen säiliön koosta ja ongelman vaikeudesta voi olla tarpeen puhdistaa säiliön sisäseinämät paine- tai höyrypesulla. Säiliö pestään vesipohjaisella puhdistusaineella, jonka jälkeen säiliö tulee kuivata sisältä ennen uutta täyttöä. Säiliön sisäpuolinen puhdistus on syytä antaa ammattilaisten tehtäväksi.

Voivatko mikro-organismit kasvaa polttoaineessa?

Tietyt mikro-organismit voivat kasvaa polttoaineessa, mutta vain silloin, jos polttoainesäiliössä on vettä. Mikrobit elävät vedessä, joko erillisessä vesikertymässä säiliön pohjalla tai polttoaineen seassa olevissa pienissä vesipisaroissa. Mikrobit käyttävät polttoainetta ravintona.

Mistä tietää, onko diesel- tai polttoöljysäiliössä vettä?

Helpoin tapa asian selvittämiseksi on valuttaa säiliön sisältöä säiliön alaosassa olevasta vesitysventtiilistä läpinäkyvään astiaan ja antaa valutetun sisällön seistä hetken aikaa. Jos valutetussa sisällössä on vettä, sen pitäisi erottua. Jos valutetussa sisällössä on vettä, valuttamista jatketaan, kunnes säiliöstä valuu puhdasta polttoainetta, ja sen jälkeen venttiili suljetaan. Jos säiliön sisällön tutkiminen tällä tavalla ei ole mahdollista, voidaan säiliötä tutkia käyttämällä tikkua, jossa on veteen reagoivaa tahnaa (vesipasta). Jos vettä havaitaan, se tulee pumpata pois säiliöstä. Säiliöiden vesityksessä syntyvät seokset toimitetaan aina hävitettäväksi vaarallisina jätteinä eikä niitä saa laskea viemäriin tai maahan.

Mitä ovat biosidit?

Biosideistä voi olla apua silloin, jos mikro-organismiongelma havaitaan. Biosidit tappavat bakteereita, jotka muodostavat kuolleessakin olomuodossa suodatinta tukkivaa lietettä. Biosidit eivät kuitenkaan poista lietettä tai vettä polttoaineesta. Biosidien säännöllinen käyttö muodostaa riskin sille, että mikro-organismeista kehittyy vastustuskykyisiä niin, että biosidit eivät enää vaikuta niihin. Biosidejä käytetäänkin yleensä ns. sokkihoitona bakteeriongelman poistamiseksi, jolloin niiden käyttöön yhdistetään myös järjestelmän puhdistaminen. Biosidit ovat vaarallisia yhdisteitä, joten niiden käsittely vaatii ammattimaista tietoa.