VTT-VATT-selvitys

Vuoden 2015 raportti

Vuonna 2015 julkaistiin raportti ”Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Käyttövoimavaihtoehdot ja niiden kansantaloudelliset vaikutukset”. Siinä arvioitiin, millä toimenpiteillä ja millä kustannuksilla voidaan saavuttaa 30 %:n tai 40 %:n vähenemä tieliikenteen hiilidioksidipäästöissä (CO2) vuoteen 2030 mennessä, kun vertailuvuosi on 2005.

Selvityksen toteuttivat Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT), ja pääosa laskennoista tehtiin vuonna 2014. Selvitys oli osa TransSmart-tutkimusohjelmaa. Tavoite oli mahdollisimman tehokkaiden kehityspolkujen määrittely liikenteen päästöjen vähentämiseksi sekä uusiutuvan ja hiilineutraalin energian käyttöönottamiseksi.

Selvityksessä todettiin, että Suomen kannattaa erityisesti panostaa kotimaisiin puu-, jäte- ja tähdepohjaisiin edistyksellisiin drop-in -biopolttoaineisiin, koska ne ovat kansantaloudellisesti edullisin ja päästövähennysten kannalta merkittävin tapa vähentää liikenteen päästöjä.

Vuonna 2017 julkaistu päivitys

Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa marraskuussa 2016 hallitus asetti tavoitteeksi vähentää liikenteen päästöjä noin 50 % vuoteen 2030 mennessä. Biopolttoaineiden osuuden tulisi olla 30 % (todellinen energiaosuus). Sähköautojen tavoitteeksi asetettiin 250 000 ja kaasuautojen 50 000.

VTT teki vuonna 2016 aiemmasta selvityksestä päivityksen, joka julkaistiin keväällä 2017. Siinä mm. tarkennettiin ajoneuvokaluston energiatehokkuuden ja suoritteiden kehitysarvioita ja laskettiin auto- ja energiamäärien perusteella uusi ns. perusura vuoteen 2030. Lisäksi luotiin kaksi uutta kalustoskenaariota: sähköautot maksimoiva skenaario ja kaasuautot maksimoiva skenaario sekä tarkennettiin arvioita uusiutuvien polttoaineiden tuotantomahdollisuuksista. Sekä sähköautot että kaasuautot maksimoiva skenaario vaatisi autokannan muutosten lisäksi merkittäviä muutoksia myös näiden käyttövoimavaihtoehtojen jakeluinfrassa, mistä aiheutuu kustannuksia.

Tutkimuksen perusskenaarioon (-21 %) verrattuna 250 000 sähköhenkilöautoa vuonna 2030 alentaisivat päästöjä edelleen vajaat 5 %-yksikköä. Vastaavasti, jos biopolttoaineiden osuus nostettaisiin nykyisestä noin 13 %:sta 30 %:iin, CO2-päästöt vähenisivät noin 12 %-yksikköä. Tämän valossa selvityksen tekijät toteavat, että vuonna 2030 tarvitaan sekä edistyksellisiä biopolttoaineita että hiiletöntä sähköä käyttäviä sähköautoja, jotta päästään 40 %:n tai 50% kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen.

Selvityksen mukaan eri ratkaisujen suhteelliset kustannusvaikutukset riippuvat pääosin ulkoisista tekijöistä, kuten raakaöljyn ja sähköajoneuvojen hinnasta. Lisäksi CO2-päästöjen hinnoittelu sekä EU:n ilmastopolitiikan ohjauskeinot vuoteen 2030 vaikuttavat tilanteeseen. Kotimaisen biopolttoainetuotannon osalta hintakehitykseen voidaan joltain osin vaikuttaa omin toimin. Selvityksen mukaan veroratkaisujen merkitys on tärkeä mentäessä kohti vähähiilistä ja älykästä liikennettä. Laskelmat osoittavat, että mahdolliset edistämistoimenpiteet sähköautojen osalta kannattaisi aloittaa vasta, kun hinnat ovat laskeneet ja autojen (akkujen) suorituskyky on parantunut.

Tutkimusraportti verkossa: http://www.transsmart.fi/files/430/Tieliikenteen_40_hiilidioksidipaastojen_vahentaminen_vuoteen_2030_Vuoden_2016_paivitys_VTT-R-00741-17.pdf