Lämmitysöljy

Lämmitysöljy palaa hyvällä hyötysuhteella

Nestemäisessä polttoaineessa energia on tiiviissä muodossa, ja polttoaineen energiasisältö pystytään käyttämään erittäin tehokkaasti hyväksi. Nyrkkisääntö on, että yksi litra kevyttä polttoöljyä on energiasisällöltään 10 kilowattituntia. Nestemäistä polttoainetta on myös kätevä siirtää ja varastoida.

Lämmitysöljy on kevyttä polttoöljyä. Sen lämpöarvo on korkea ja se palaa polttimessa hyvällä hyötysuhteella: nykyaikainen öljykattila pystyy käyttämään hyödyksi 95 % lämmitysöljyn energiasta. Hyvä hyötysuhde merkitsee alhaisempia päästöjä. Suomessa käytetään rikitöntä kevyttä polttoöljyä, jonka valmistevero on matalampi. Tuote soveltuu myös kaikkein kehittyneimpien lämmityskattiloiden polttoaineeksi.

Lievemmin verotettuun kevyeeseen polttoöljyyn on lisätty tunnistusaineita, mm. punaista väriä, sen erottamiseksi liikennepolttoaineena raskaammin verotetusta dieselöljystä.

Keskivertotalon öljynkulutus pienentynyt

Keskimääräisen öljylämmitystalon (150 m2) öljyn kulutus on 2000-luvun aikana pudonnut 2900 litrasta 2300 litraan 10 vuodessa. Tähän on päästy öljylämmityskiinteistöjen energiatehokkuutta parantaneilla kattilanvaihdoilla ja muilla remonteilla.

Vain noin kolmasosa kevyestä polttoöljystä lämmitykseen

Vain noin kolmasosa kevyen polttoöljyn kokonaiskulutuksesta menee rakennusten lämmitykseen. Öljylämmitteisiä pientaloja arvioidaan olevan noin 190 000. Niiden öljynkulutus on noin 460 miljoonaa litraa vuodessa, mikä on vajaat 2 % Suomen kokonaisenergiankulutuksesta.

Pääosa kevyestä polttoöljystä käytetään teollisuudessa, rakennustoiminnassa ja maa- ja metsätaloudessa. Teollisuus käyttää kevyttä polttoöljyä kuivaus-, sulatus- ja polttouuneissa sekä tilapäisissä ja siirrettävissä lämmitys- ja kuivauslaitteissa. Maa- ja metsätalouden ja rakennustoiminnan koneissa ja laitteissa kevyttä polttoöljyä käytetään lähinnä dieselmoottoreiden polttoaineena tiealueen ulkopuolella.

Öljysäiliössä pitkän ajan energiavarasto

Öljylämmittäjällä on öljysäiliössään pitkään riittävä energiavarasto. Tavallisen omakotitalon tai muun pientalon säiliöön öljyä tilataan eli säiliö täytetään yleisesti vain kerran tai kaksi vuodessa.

Ulkolämpötila ja sen mahdollinen pitempiaikainenkaan poikkeama ajankohdan keskimääräisistä lämpötiloista ei niinkään vaikuta siihen, milloin öljyä tilataan, vaan tilaus ajoitetaan hetkeen, jolloin säiliön arvellaan olevan tyhjenemässä.

Lämmityskausi kestää reilut puoli vuotta. Öljyn kulutuksen määrä lämmityskaudella riippuu suuresti siitä, millainen, missä kunnossa oleva ja missä päin maata sijaitseva kiinteistö on kyseessä. Öljyn kulutukseen vaikuttaa muun muassa se, onko öljylämmitys päälämmitysmuoto vai onko sen rinnalla käytössä myös muuta energiaa. Kulutukseen vaikuttavat myös esimerkiksi talon asukasmäärä ja asumistottumukset.

Lämmitystarve voi olla keskimääräistä vähäisempi, jos lämmityskauteen sattuu osumaan muutamaa viikkoa pitempiä poikkeuksellisen lämpimiä jaksoja. Vastaavasti pitkään jatkuvat kovat pakkaset lisäävät lämmitystarvetta. Toisaalta lämmitystarpeeseen vaikuttavat pakkaskauden ulkopuolella itse lämpötilan lisäksi muutkin seikat kuten tuulisuus, varsinkin silloin, jos talossa on huono lämmöneritys. Myös kosteustasolla on oma merkityksensä.

Isommissa kiinteistöissä on suuremmat öljysäiliöt ja varsinkin näissä kiinteistöissä saatetaan öljyn tilausajankohtaa mietittäessä seurata öljyn hintaa ja ajoittaa tilaamista sen perusteella, koska isompaan säiliöön on tavallisempaa tilata joskus myös osatäyttö.

Öljy- ja biopolttoaineala ry | Unioninkatu 22 | 00130 Helsinki | etunimi.sukunimi@oil.fi | office@oil.fi | @OilFi