Kansainväliset öljymarkkinat ja hintatekijät

Öljyn merkittävyys energiana heijastuu markkinoihin

Fossiilisten polttoaineiden - öljyn, maakaasun ja kivihiilen - osuus maailman primäärienergian kulutuksesta on noin 80 %. Öljyn osuus on noin 35 %. Maailman lisääntyvä energiankulutus tyydytetään lähivuosikymmeninä yli 50-prosenttisesti fossiilisilla polttoaineilla. Öljy pysyy näin maailman pääasiallisena energialähteenä vielä useita vuosikymmeniä, vaikka rinnalle kehitetään uusia energiamuotoja. Niitä ovat vahvasti kehittämässä myös sellaiset energia-alan yritykset, jotka aiemmin ovat keskittyneet öljytuotteisiin.

Hinta määräytyy markkinoilla, tarjonta keskeisessä asemassa

Raakaöljyn hinta määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaisesti aivan kuten muidenkin hyödykkeiden hinta.

Öljymarkkinat eroavat kuitenkin muista hyödykemarkkinoista siltä osin, että tarjonnalla on korostetun keskeinen asema. Tämä johtuu öljyntuottajamaiden suhteellisen vähäisestä lukumäärästä ja öljyntuotannon keskittymisestä paljolti Lähi-idän alueelle sekä siitä, että maailmantalous on merkittävässä määrin riippuvainen öljyn saannista.

Pitkällä aikavälillä tarjontaan vaikuttaa myös öljyvarojen riittävyys. Varantojen jäljellä olevasta määrästä on esitetty monia toisistaan poikkeavia arvioita. Yleisen arvion mukaan todennetut käytettävissä olevat raakaöljyvarat riittävät näillä näkymin tyydyttämään yli 46 vuoden tarpeen.

Vaihtelu ominaista raakaöljyn hinnalle

Välillä voimakaskin vaihtelu on ominaista raakaöljyn hinnalle. Perimmäisiä syitä raakaöljyn hintavaihteluihin ovat öljyn tärkeys maailman energiataloudessa ja öljyvarojen jakaantuminen epätasaisesti eri puolille maapalloa.

Hintaan vaikuttavia tuotantolähtöisiä tekijöitä ovat mm. yllättävät häiriöitä aiheuttavat asiat tuotantoalueilla (esim. poliittiset ja sotilaalliset uhat tai konfliktit, lakot ja luonnonmullistukset kuten hurrikaanit) ja tuottajatahojen, kuten öljyntuottajamaiden järjestön Opecin, päätökset tuotantomääristä. Kysyntälähtöisiä pidemmän aikavälin tekijöitä ovat mm. maailmantalouden suhdannevaihtelut ja talouden tila sekä odotukset maailmantalouden näkymistä ja talouskasvusta.

Vuodenaikojen mukaan vaihteleva kysyntä oleellista

Selkein lyhyellä aikavälillä vaikuttava kysyntätekijä on eri öljytuotteiden kysyntävaihtelu eri vuodenaikoina.

Talvikaudella pohjoisella pallonpuoliskolla lämmitysöljyn kysyntä kasvaa, mikä nostaa kaasuöljyn (kevyen polttoöljyn ja dieselöljyn) hintaa. Kesällä vastaavasti autoilu lisääntyy, mikä yleensä lisää bensiinin kysyntää ja pyrkii nostamaan bensiinin hintaa. Ajoittain tähän tavalliseen vaihteluun voi tulla eri syistä poikkeuksia.

Myös eri raakaöljylaatujen (kevyet ja raskaat) ja eri öljytuotteiden (esimerkiksi bensiini ja diesel) kysynnän ja tarjonnan mahdollinen epätasapaino heijastuu hintoihin, jos öljynjalostuskapasiteettia ei pystytä jossain tilanteessa hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla.

Myös varastotilanne, valuuttakurssit vaikuttamassa

Raakaöljyn ja öljytuotteiden maailmanmarkkinahintaan vaikuttavat lisäksi monet muut tekijät, kuten öljyn ja öljytuotteiden varastojen suuruus kullakin hetkellä sekä valuuttakurssien vaihtelevat suhteet.

Öljykauppa raaka-ainepörsseissä

Öljykauppaa käydään raaka-ainepörsseissä ympäri maailmaa. Suurin osa öljykaupasta perustuu ennalta sovittuihin sopimuksiin myyjien ja ostajien kesken. Raakaöljymarkkinoiden tilavuusmittayksikkö on barreli (159 litraa).

Spot-kauppa

Kauppaa käydään myös spot-kauppana, jossa yksittäinen öljyerä vaihtaa omistajaa päivän hintaan paikan päällä (”on the spot”). Öljyn hinta spot-markkinoilla kertoo välittömästi kysynnän ja tarjonnan tasapainosta: nousevat hinnat enteilevät tarjonnan niukkuutta ja alenevat hinnat enteilevät liikatarjontaa verrattuna vallitsevaan kysyntään.

Brent hinnoitteluperusteena useimmiten

Raakaöljyn hinnasta puhuttaessa kannattaa muistaa, että ei ole vain yhtä raakaöljylaatua, vaan niitä on useita erilaisia.

Useimmiten puhutaan Brent-raakaöljylaadusta. Se on kevyt ja vähärikkinen Pohjanmeren raakaöljy, jonka perusteella suurin osa kansainvälisestä raakaöljytarjonnasta hinnoitellaan. Suurin osa tästä raakaöljystä jalostetaan Luoteis-Euroopassa, mutta merkittäviä määriä kuljetetaan myös Yhdysvaltoihin ja Välimeren alueelle. Brent Blend -raakaöljyllä on liukuva hintanoteeraus. Se perustuu fyysisiin raakaöljylasteihin (Brent-, Forties- ja Oseberg-lastit), jotka laivataan 10 seuraavan päivän kuluessa ja ovat vapaasti aluksessa lastattuna (FOB) nimetyssä lähtösatamassa (‘‘Dated Brent’’).

Toinen raakaöljy, jonka hintoja usein näkee esimerkiksi öljyn hintoja käsittelevissä teksteissä, on yhdysvaltalainen raakaöljyn viitelaatu WTI (West Texas Intermediate). Tämän raakaöljyn ns. spot-hinta saadaan kaupankäyntikeskuksesta Cushingista, Oklahomasta Yhdysvalloissa.

Futuurimarkkinat

Raakaöljyn ja öljytuotteiden kansainvälisessä kaupassa pyritään ennakoimaan mahdolliset hinnan nousut ja varastotappiot, joten kauppoja tehdään normaalin fyysisen öljykaupan lisäksi myös futuurimarkkinoilla eli "paperilla" tulevaisuutta varten.

Osapuolet tekevät osto- tai myyntisopimuksia, joissa sovitaan tietynlaatuisen öljyerän ostamisesta tai myymisestä määrättynä päivänä tulevaisuudessa sopimushetkellä sovittuun hintaan. Jos öljyntuottaja haluaa myydä öljyerän tulevaisuudessa, hän voi näin varmistaa, että öljy menee tuolloin kaupaksi tiettyyn hintaan. Vastaavasti öljyn ostaja voi futuurikaupalla varmistaa tuotteen saatavuuden tiettyyn hintaan.

Futuurimarkkinoilla hintaan vaikuttavat odotukset kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta markkinoilla. Koska kyse on tulevaisuuden ennustamisesta, markkinapsykologia vaikuttaa hyvin paljon futuurihintoihin.

Futuurihinnoissa on usein myös ylimääräistä ns. riskipreemiota sen vuoksi, että markkinat varautuvat yllättäviin tapahtumiin, jotka vaikuttavat öljyn kysyntään ja tarjontaan. Riskipreemion määrä lisääntyy tai vähenee markkinoiden yleisten riskitekijöiden muuttuessa. Esimerkiksi poliittisten levottomuuksien uhkan lisääntyminen tärkeällä öljyntuotantoalueilla voi nostaa öljyn maailmanmarkkinahintaa, vaikka uhalla ei olisi vielä mitään vaikutuksia öljyntuotantoon.

Spekulatiiviset sijoittajat

Öljyn hinnanmuutoksiin vaikuttavat myös rahapolitiikka ja reaalikorkojen taso. Ne houkuttelevat öljymarkkinoille ns. paperikauppaa harjoittavia ja öljyn hinnalla spekuloivia sijoittajia, joilla ei ole tarkoitusta käydä fyysistä öljykauppaa. Nämä toimijat, kuten investointipankit ja rahastot, pyrkivät tekemään voittoa öljyjohdannaisten riskisijoituksilla arvioimalla hinnanmuutoksia ennakkoon.

Spekulatiiviset toimijat hyötyvät öljyn hinnan epävakaisuudesta ja pyrkivät ajoittain myös omalla toiminnallaan lisäämään hintojen heilahtelua. Näiden toimijoiden määrä on lisääntynyt, mikä on kasvattanut markkinapsykologian vaikutusta öljyn hinnan määräytymisessä.

Vaikutus maailmantalouteen

Harvat tekijät vaikuttavat maailmantalouteen yhtä paljon kuin öljyn hinta. Öljyn merkitys yhteiskunnan toiminnot mahdollistavana selkärankana korostuu erityisesti öljyn hinnan noustessa, sillä poikkeuksellisen korkeat hinnat voivat lamaannuttaa talouden hyvin nopeasti. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA on laskenut, että reilun 10 dollarin hinnannousu barrelilta leikkaa jo ensimmäisen vuoden aikana 0,5 % talouskasvusta ja kiihdyttää inflaatiota yhdellä prosenttiyksiköllä. Öljyn hinnan lasku puolestaan auttaa talouskasvua, inflaatio hidastuu ja kauppa- ja vaihtotase paranevat.

Öljyn hinnan laskun vaikutukset eri maissa erilaisia

Raakaöljyn hinnan laskun yhteisvaikutus on öljyä tuovissa maissa selvästi positiivinen, todetaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn muistiossa raakaöljyn hinnan talousvaikutuksista. Kotitalouksien ostovoima lisääntyy, yritysten raaka-aine- ja kuljetuskustannukset alenevat ja tulevaisuuteen kohdistuvat odotukset kohenevat. Inflaatio hidastuu ja kauppa- ja vaihtotase paranevat.

Maakohtaiset vaikutukset riippuvat öljyn nettotuonnin suuruudesta ja talouden öljyintensiteetistä eli öljyn käytön suhteesta kokonaistuotantoon: mitä suurempi intensiteetti on, sitä suurempi on öljyn hinnan alenemisen vaikutus maan talouteen. Teollisuusmaista Suomen ja Yhdysvaltojen öljyintensiteetti on selvästi korkeampi kuin esimerkiksi Saksan ja Ruotsin.

Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat määräytyvät dollareina ja niiden muutokset välittyvät sellaisenaan Yhdysvaltoihin sekä maihin, jotka ovat sitoneet valuuttansa arvon Yhdysvaltain dollariin. Dollarialueen ulkopuolisten maiden osalta muutoksiin vaikuttaa myös dollarikurssin muutos: dollarin vahvistuminen vähentää raakaöljyn hinnan laskun vaikutusta euroina mitattuna ja heikentyminen päinvastoin lisää sitä.