Polttoaineverotus

Nestemäisistä polttoaineista suurimmat verotuotot

Polttoaineverot ovat Euroopassa yleisesti ja myös Suomessa verotusinstrumentti, jolla kerätään varoja yhteiskunnan toimintoihin. Vuonna 2016 tulli kantoi veroja ja maksuja yhteensä noin 10,8 miljardia euroa, ja eniten summaa kerrytti nestemäisten polttoaineiden valmistevero, jota kannettiin kaikkiaan 3,13 miljardia euroa.

Valmisteverotus: polttoaineveron muodostuminen

Liikenne- ja lämmityspolttoaineiden energiaverotus perustuu polttoaineen energiasisältöön ja poltosta syntyviin hiilidioksidipäästöihin. Liikennepolttoaineilla myös lähipäästöt ja kevyellä polttoöljyllä rikkipitoisuus vaikuttavat verotasoon.

Öljytuotteista perittävä polttoainevero muodostuu energiasisältöverosta ja hiilidioksidiverosta sekä huoltovarmuusmaksusta, joka on korvamerkitty veroluonteinen maksu ja tilitetään huoltovarmuusrahastoon.

Polttoaineveron määrä määritellään valmisteverolainsäädännössä sentteinä tuotelitraa tai -kiloa kohti, ja veron määrä on näin aina sama riippumatta kuluttajahinnasta. Koska polttoainevero määrätään sentteinä, sen prosentuaalinen osuus kuluttajahinnasta vaihtelee kuluttajahinnan muuttuessa.

Biokomponenteista kannetaan alempaa veroa kuin fossiilisista öljytuotteista, koska niiden päästöt ovat alemmat. Tällöin polttonestelitrasta maksettava vero riippuu siihen sisältyvien komponenttien keskinäisestä suhteesta. Toisin sanoen huoltoasemalla myytävässä polttonestelitrassa on veroa sen mukaisesti, kuinka paljon se sisältää moottoribensiiniä tai dieselöljyä ja kuinka paljon erilaisia biokomponentteja.

Arvonlisävero on veroa verolle

Polttoaineen kuluttajahintaan on sisällytetty myös 24 prosentin arvonlisävero. Arvonlisävero maksetaan polttoaineen polttoaineverollisesta hinnasta, eli myös hintaan sisältyvästä valmisteverosta.

Polttonesteiden verotus vuoden 2017 alusta alkaen

Polttoaineiden valmisteverotus kiristyi vuoden 2017 alussa. Edellisen kerran bensiinin, dieselöljyn ja polttoöljyjen verotus nousi vuoden 2015 alussa. Kevyen polttoöljyn vero nousi myös vuoden 2016 alussa.

Arvioitaessa veronkotusten merkitystä autoilijan ja öljylämmittäjän vuosittaisiin kustannuksiin täytyy muistaa, että polttonesteiden kuluttajahintoihin vaikuttavat verojen lisäksi useat muuttuvat tekijät kuten öljytuotteiden maailmanmarkkinahinnat, valuuttakurssit ja paikallinen kilpailu.

Moottoribensiinin ja sitä korvaavien biopolttoaineiden verotaso nousi vuoden 2017 alussa keskimäärin 3 %, ja fossiilisen bensiinin polttoainevero on korotuksen jälkeen 70,25 senttiä litralta. Dieselöljyn ja sitä korvaavien biopolttoaineiden verotason nousu oli noin 5 %, ja fossiilisen dieselin polttoainevero on korotuksen jälkeen 53,02 senttiä litralta.

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan bensiinin ja dieselöljyn runsaan kahden sentin veronkorotus litralta tarkoittaa keskimääräiselle henkilöautoilijalle 30-35 euron lisämenoa vuodessa.

Rikittömän kevyen polttoöljyn osalta verotason nousu vuoden 2017 alussa oli keskimäärin noin 7 %, ja kevyen polttoöljyn polttoainevero on korotuksen jälkeen 22,87 senttiä litralta.

Esimerkiksi talossa, jossa lämmitysöljyn vuosikulutus on 2000 litraa, veronkorotus merkitsee noin 35 euron lisäkustannusta vuositasolla. Kevyessä polttoöljyssä rikkipitoisuus vaikuttaa verotasoon, ja käytännössä tämä on johtanut rikittömiin lämmitysöljyihin. Kevyeeseen polttoöljyyn on lisätty tunnistusaineita, mm. punaista väriä, sen erottamiseksi dieselöljystä, jota koskevat erilaiset veromääräykset.

Moottoreissa ja lämmityksessä käytettävälle neste- ja bionestekaasulle tuli valmistevero vuoden 2016 alussa. Vuoden 2017 alussa vero nousi 26,65 senttiin kilolta. Käyttötarkoitus ratkaisee: esimerkiksi käyttö kotitalouksissa, tilojen lämmityksessä, trukkien ja työkoneiden polttoaineena sekä joissakin teollisuusprosesseissa on verollista.

Ympäristöperusteinen veromalli hyvä, poikkeukset eivät

Öljy- ja biopolttoaineala pitää sinänsä hyvänä ympäristöperusteista energiaveromallia ja samanlaisen rakenteen soveltamista liikenteen lisäksi myös lämmitys- ja voimalaitospolttoaineisiin. Energiasisällön ja päästöt huomioon ottava veromalli on yksi tärkeimmistä ohjauskeinoista polttoaineiden ympäristökuormituksen vähentämisessä.

Veromalli on läpinäkyvä ja pyrkii kohtelemaan eri polttoaineita tasapuolisesti, mutta lakiin on kuitenkin jäänyt poikkeuksia ja epäyhtenäisiä verokantoja. Merkittävät poikkeukset periaatteista murentavat veromallin johdonmukaisuutta, ja eri energiamuotojen erilainen verokohtelu vääristää kilpailua ja heikentää taloudellista tehokkuutta.

Kokonaisvaltainen liikenteen veromalli tarpeen

Liikenteen tulevaisuuteen ja erilaisiin tukiin liittyen on tehty paljon esityksiä. Öljy- ja biopolttoaineala katsoo, että tulee käynnistää keskustelu veropohjan ja liikenteen verotuksen laajentamiseksi kattamaan nestemäisten polttoaineiden lisäksi myös muut liikenteen käyttövoimat.

Olisi selvitettävä, millainen kokonaisvaltainen liikenteen veromalli toimisi Suomessa pidemmälläkin tähtäyksellä ja oikeudenmukaisesti sekä kuitenkin niin, että valtion budjetin vaatimat verotuotot saataisiin kokoon.

Nykyisin kestävästi tuotetut nestemäiset biopolttoaineet maksavat liikenteen polttoaineveromallin mukaista valmisteveroa täysimääräisesti. Sen sijaan liikenteen biokaasu on vapautettu valmisteverosta, maakaasu maksaa lämmityspolttoaineiden alempaa veroa ja sähkö huomattavasti alempaa sähköveroa eli näitä liikenteen energiamuotoja ei veroteta liikenteen veromallin mukaisesti.

Tulevaisuudessa ainoa kestävä verotusvaihtoehto sekä ilmaston että valtion verotulojen kannalta on Öljy- ja biopolttoainealan mielestä teknologianeutraali liikenteen polttoaine- ja käyttövoimaverotus, joka perustuu eri vaihtoehtojen hiilidioksidipäästöihin ja energiasisältöön ja kattaa kaikki vaihtoehdot.

Verollisia ja verottomia hintoja ei pidä verrata

Energiaverotukseen jääneistä poikkeuksista yksi esimerkki on biokaasu, joka on vapautettu kokonaan valmisteverosta. Biokaasun verottomuuden takia sen kuluttajahintaa ei voi suoraan verrata bensiinin kuluttajahintaan, joka sisältää myös valmisteveron.

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n kuluttajahintaseurannassa elokuussa 2017 95-oktaanisen bensiinin kuluttajahinta oli 1,446 euroa litralta, jolloin bensiinin valmisteveroton hinta oli 0,493 euroa. Biokaasun hinta litrahinnaksi muunnettuna oli 0,928 euroa (Gasum Oy:n verkkosivut). Näin ollen bensiinin valmisteveroton litrahinta oli alempi kuin biokaasun.