Polttoaineverotus

Polttoaineverot ovat Euroopassa yleisesti verotusinstrumentti, jolla kerätään varoja yhteiskunnan eri toimintoihin, näin myös Suomessa. Suomessa tulli kantoi veroja ja maksuja vuonna 2016 yhteensä noin 10,8 miljardia euroa, ja eniten summaa kerrytti nestemäisten polttoaineiden valmistevero, jota kannettiin kaikkiaan 3,13 miljardia euroa.

Polttoaineiden valmisteverotus kiristyi vuoden 2017 alussa. Edellisen kerran bensiinin, dieselöljyn ja polttoöljyjen verotus nousi vuoden 2015 alussa. Kevyen polttoöljyn vero nousi myös vuoden 2016 alussa.

Valmisteverotus: polttoaineveron muodostuminen

Liikenne- ja lämmityspolttoaineiden energiaverotus perustuu polttoaineen energiasisältöön ja poltosta syntyviin hiilidioksidipäästöihin. Liikennepolttoaineilla myös lähipäästöt ja kevyellä polttoöljyllä rikkipitoisuus vaikuttavat verotasoon.

Öljytuotteista peritään polttoaineveroa, joka muodostuu energiasisältöverosta ja hiilidioksidiverosta sekä huoltovarmuusmaksusta, joka on korvamerkitty veroluonteinen maksu ja tilitetään huoltovarmuusrahastoon.

Polttoaineveron määrä määritellään valmisteverolainsäädännössä sentteinä tuotelitraa tai -kiloa kohti, ja veron määrä on näin aina sama riippumatta kuluttajahinnasta. Koska polttoainevero määrätään sentteinä, sen prosentuaalinen osuus kuluttajahinnasta vaihtelee kuluttajahinnan muuttuessa.

Biokomponenteista vero on alempi kuin fossiilisista öljytuotteista, joten polttonestelitrasta maksettava vero riippuu siihen sisältyvien komponenttien keskinäisestä suhteesta. Toisin sanoen huoltoasemalla myytävässä polttonestelitrassa on veroa sen mukaisesti, kuinka paljon se sisältää moottoribensiiniä tai dieselöljyä ja kuinka paljon erilaisia biokomponentteja.

Arvonlisävero

Arvonlisävero on 24 % tuotteen arvonlisäverottomasta hinnasta eli noin 19 % kuluttajahinnasta. Arvonlisävero maksetaan polttoaineen koko hinnasta, eli myös hintaan sisältyvästä valmisteverosta.

Polttonesteiden verotus vuoden 2017 alusta alkaen

Polttoaineiden valmisteverotus kiristyi vuoden 2017 alussa. Arvioitaessa veronkotusten merkitystä autoilijan ja öljylämmittäjän vuosittaisiin kustannuksiin täytyy aina muistaa, että polttonesteiden kuluttajahintoihin vaikuttavat verojen lisäksi useat muuttuvat tekijät kuten öljytuotteiden maailmanmarkkinahinnat, valuuttakurssit ja paikallinen kilpailu.

Moottoribensiinin ja sitä korvaavien biopolttoaineiden verotaso nousi vuoden 2017 alussa keskimäärin 3 %, ja fossiilisen bensiinin polttoainevero on korotuksen jälkeen 70,25 senttiä litralta. Dieselöljyn ja sitä korvaavien biopolttoaineiden verotason nousu oli noin 5 %, ja fossiilisen dieselin polttoainevero on korotuksen jälkeen 53,02 senttiä litralta.

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan bensiinin ja dieselöljyn runsaan kahden sentin veronkorotus litralta tarkoittaa keskimääräiselle henkilöautoilijalle 30-35 euron lisämenoa vuodessa.

Rikittömän kevyen polttoöljyn osalta verotason nousu vuoden 2017 alussa oli keskimäärin noin 7 %, ja kevyen polttoöljyn polttoainevero on korotuksen jälkeen 22,87 senttiä litralta. Esimerkiksi talossa, jossa lämmitysöljyn vuosikulutus on 2000 litraa, veronkorotus merkitsee noin 35 euron lisäkustannusta vuositasolla. Kevyessä polttoöljyssä rikkipitoisuus vaikuttaa verotasoon, ja käytännössä tämä on johtanut rikittömiin lämmitysöljyihin. Kevyeeseen polttoöljyyn on lisätty tunnistusaineita, mm. punaista väriä, sen erottamiseksi dieselöljystä, jota koskevat erilaiset veromääräykset.

Nestekaasussa käyttötarkoitus ratkaisee verotuksen

Moottoreissa ja lämmityksessä käytettävästä nestekaasusta ja bionestekaasusta ryhdyttiin kantamaan valmisteveroa vuoden 2016 alussa. Vero nousi vuoden 2017 alussa ja on 26,65 senttiä kilolta. Käyttötarkoitus on ratkaisevaa: esimerkiksi käyttö kotitalouksissa, tilojen lämmityksessä, trukkien ja työkoneiden polttoaineena sekä joissakin teollisuusprosesseissa on verollista.

Energiaveromalliin jäänyt poikkeuksia

Öljy- ja biopolttoaineala ry pitää hyvänä Suomen ympäristöperusteista energiaveromallia, ja samanlaisen rakenteen soveltamista liikenteen lisäksi myös lämmitys- ja voimalaitospolttoaineisiin. Energiasisällön ja päästöt huomioon ottava veromalli on yksi tärkeimmistä ohjauskeinoista polttoaineiden ympäristökuormituksen vähentämisessä.

Veromalli on rakenteensa ja kattavuutensa vuoksi läpinäkyvä ja pyrkii kohtelemaan eri polttoaineita tasapuolisesti. Lakiin on kuitenkin jäänyt poikkeuksia ja epäyhtenäisiä verokantoja. Merkittävät poikkeukset verotuksen periaatteista johtavat yksittäisten energiamuotojen suosimiseen ja murentavat veromallin johdonmukaisuutta. Eri energiamuotojen erilainen verokohtelu vääristää Öljy- ja biopolttoaineala ry:n mielestä kilpailua ja heikentää taloudellista tehokkuutta, ja poikkeamista on päästävä eroon kohtuullisen siirtymäajan kuluessa.

Energiaverotukseen jääneistä poikkeuksista yksi esimerkki on biokaasu, joka on vapautettu kokonaan valmisteverosta. Biokaasun verottomuuden takia sen kuluttajahintaa ei voi suoraan verrata bensiinin kuluttajahintaan, joka sisältää myös valmisteveron.

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n kuluttajahintaseurannassa elokuussa 2016 95-oktaanisen bensiinin kuluttajahinta oli 1,334 euroa litralta, jolloin bensiinin valmisteveroton hinta oli 0,423 euroa. Biokaasun hinta litrahinnaksi muunnettuna oli 0,928 euroa (Gasum Oy:n verkkosivut). Näin ollen bensiinin valmisteveroton litrahinta oli alempi kuin biokaasun.

Öljy- ja biopolttoaineala ry | Unioninkatu 22 | 00130 Helsinki | etunimi.sukunimi@oil.fi | office@oil.fi | @OilFi