Öljy Suomen kansantaloudessa

Öljystä lähes neljännes Suomen energiasta

Suomen energiapolitiikan keskeisiä lähtökohtia ovat energian saatavuuden turvaaminen, energian kilpailukykyinen hinta ja ympäristöpäästöjen pitäminen kansainvälisten sopimusten rajoissa.

Energiajärjestelmä on hajautettu ja perustuu useisiin polttoaineisiin. Energiantuotannon omavaraisuusaste on noin 30 %. Se perustuu vesivoimaan, turpeeseen ja biopolttoaineisiin kuten mustalipeä ja puu. Loput 70 % energiatuotannosta perustuu tuontiin. Tuontienergiasta noin 80 % tulee Venäjältä, mistä tuodaan öljyä, maakaasua, kivihiiltä, sähköä ja ydinpolttoainetta.

Öljy täyttää lähes neljänneksen energiatarpeesta. Suomi on yksi vähiten öljyriippuvaisista maista kehittyneiden teollisuusmaiden eli OECD-maiden joukossa.

Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2014 oli 1,35 miljoonaa terajoulea (TJ). Energian kokonaiskulutus jakautui eri energioihin seuraavasti: puupolttoaineet 25 %, öljy 23 %, ydinvoima 18 %, hiili 10 %, maakaasu 7 %, turve 5 %, sähkön nettotuonti 5 %, vesi- ja tuulivoima 4 % ja muut 3 %.

Öljyn merkitys kansantaloudessa – jalostus, vienti, tietotaito

Suomessa toimii kaksi öljynjalostamoa (Porvoossa ja Naantalissa). Suomeen jalostettavaksi tuotava raakaöljy tulee lähes kaikki Venäjältä Primorskin öljyterminaalista säiliöaluksilla.

ETLAn vuonna 2012 tehty selvitys (linkki sivun oikeassa laidassa) kertoo, että suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomen öljynjalostusteollisuus on Euroopan suurimpia. Osa Suomessa jalostetuista öljytuotteista myydään useiden markkinointiyhtiöiden kautta kotimaahan. Runsas kolmannes tuotannosta menee vientiin.

Vienti suuntautuu pääasiassa Itämeren ympäristön maihin sekä Pohjois-Amerikkaan. Suomesta viedään ennen kaikkea moottoribensiiniä ja kaasuöljyä (kaasuöljy tarkoittaa keskitisleitä eli dieselöljyä ja kevyttä polttoöljyä).

Suomeen tuodaan jonkin verran öljytuotteita, lähinnä keskitisleitä ja raskasta polttoöljyä.

Osaaminen korkeatasoisessa öljynjalostuksessa näkyy myös Suomen viennin kasvussa, sillä öljytuotteiden rooli on kasvanut viennissä merkittävästi monien kemian perusteollisuuden tuotteiden ohella. Oma öljynjalostusteollisuus auttaa myös tasapainottamaan öljykaupan tasetta: öljytuotteiden vienti pienentää taseen alijäämäisyyttä. Ilman omaa öljynjalostusteollisuutta kauppataseen ylijäämä olisi ollut vuosina 2001-2008 noin 1,3 - 2,5 miljardia euroa toteutunutta pienempi, ja kauppatase olisi kääntynyt alijäämäiseksi kahta vuotta aiemmin eli vuonna 2009.

Öljytuotteiden osuus kemianteollisuuden viennissä on hyvin merkittävä. Vuonna 2014 Suomen kemianteollisuuden viennin arvo oli kaikkiaan 12,9 miljardia euroa. Öljytuotteiden osuus kemianteollisuuden viennistä oli lähes puolet eli 46 %.

Se, että Suomessa on öljynjalostusta ja alan yritykset ovat jo kauan kehittäneet korkealaatuisia polttoaineita, on luonut edellytyksiä kehittää myös uusiutuvia nestemäisiä polttoaineita. Niiden tuotannon käynnistäminen olisi ollut vaikeampaa ilman öljynjalostusteollisuutta. Polttoaineisiin liittyvä tietotaito on tarjonnut tiedollisen pohjan ja vahva tase ja kassavirta ovat luoneet tuote- ja menetelmäkehitykselle sekä investoinneille taloudelliset edellytykset. Monipuolinen liiketoimintaosaaminen on helpottanut tuotteiden kaupallistamista.

Öljyn hinnan laskun vaikutukset eri maissa erilaisia

Raakaöljyn hinnan laskun yhteisvaikutus on öljyä tuovissa maissa selvästi positiivinen, todetaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn muistiossa (v. 2015) raakaöljyn hinnan talousvaikutuksista. Kotitalouksien ostovoima lisääntyy, yritysten raaka-aine- ja kuljetuskustannukset alenevat ja tulevaisuuteen kohdistuvat odotukset kohenevat. Inflaatio hidastuu ja kauppa- ja vaihtotase paranevat.

Maakohtaiset vaikutukset riippuvat öljyn nettotuonnin suuruudesta ja talouden öljyintensiteetistä eli öljyn käytön suhteesta kokonaistuotantoon: mitä suurempi intensiteetti on, sitä suurempi on öljyn hinnan alenemisen vaikutus maan talouteen. Teollisuusmaista Suomen ja Yhdysvaltojen öljyintensiteetti on selvästi korkeampi kuin esimerkiksi Saksan ja Ruotsin.

Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat määräytyvät dollareina ja niiden muutokset välittyvät sellaisenaan Yhdysvaltoihin sekä maihin, jotka ovat sitoneet valuuttansa arvon Yhdysvaltain dollariin. Dollarialueen ulkopuolisten maiden osalta muutoksiin vaikuttaa myös dollarikurssin muutos: dollarin vahvistuminen vähentää raakaöljyn hinnan laskun vaikutusta euroina mitattuna ja heikentyminen päinvastoin lisää sitä.

Öljy- ja biopolttoaineala ry | Unioninkatu 22 | 00130 Helsinki | etunimi.sukunimi@oil.fi | office@oil.fi | @OilFi