Liikenteen päästöt

Energiatehokkuus ja biopolttoaineet vähentävät päästöjä

Liikenne tuottaa noin 20 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Osuus on pysynyt melko samoissa lukemissa jo pitkään.

Useimmat liikenteen päästöt ovat vähentyneet selvästi 1980-luvulta alkaen, mutta hiilidioksidipäästöt kasvoivat vuoteen 2005 saakka kääntyen siitä lähtien laskuun. Hiilidioksidipäästöjä ovat vähentäneet uusien henkilöautojen entistä pienemmät päästöt sekä biopolttoaineiden lisääntynyt käyttö.

Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmän (LIPASTO) ennusteen mukaan hiilidioksidipäästöt pysyttelevät lähivuosina 15-16 miljoonassa tonnissa.

EU on asettanut liikenteen hiilidioksidipäästöille kunnianhimoisen tavoitteen: vuonna 2050 päästöjen pitäisi olla 60 % pienemmät kuin vuonna 1990.

Suomi on sitoutunut päästöjen vähentämiseen kaikilla päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla, myös liikenteessä. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittisessa ohjelmassa vuosille 2009–2020 on asetettu askelmerkit, joilla liikenteen hiilidioksidipäästöjä voidaan leikata 2,8 miljoonalla tonnilla vuoden 2020 arvioidusta päästömäärästä. Leikkaus olisi lähes 20 % vuoden 1990 päästöistä ja 15 % verrattuna vuoden 2005 päästöihin.

Päästövähennys on mahdollista, jos otetaan käyttöön monipuolinen työkalupakki: lisätään hyvälaatuisten biopolttoaineiden käyttöä, edistetään energiatehokkuutta erityisesti uudella ajoneuvoteknologialla, parannetaan liikenteen ja maankäytön suunnittelua sekä lisätään joukkoliikenteen houkuttelevuutta.

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä merkittävin on hiilidioksidi (CO2). Muita ovat hiilimonoksidi, hiilivety, typpioksidi, metaani, typpioksiduuli, rikkidioksidi ja pienhiukkaset.

Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä runsaat 90 % syntyy tieliikenteestä. Sen osalta päästöt jakautuvat seuraavasti: henkilöautoliikenne noin 60 %, paketti- ja kuorma-autoliikenne noin 36 % ja bussit, moottoripyörät yms. yhteensä noin 4 %. Junaliikenteen osuus on noin 1 %, lentoliikenteen noin 2 % ja vesiliikenteen noin 4 %.

Monissa muissa EU-maissa liikenteen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on kasvanut huomattavasti, kun päästöt muilla sektoreilla ovat pienentyneet ja liikenteessä lisääntyneet.

EU:ssa liikenteen päästöt ovat vajaat 20 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Henkilöliikenteen osuus liikenteen kokonaispäästöistä on noin 60 % ja tavaraliikenteen 40 %. Tieliikenteen osuus liikenteen kokonaispäästöistä EU:ssa on reilut 70 %.

Maailman hiilidioksidipäästöistä runsaat 20 % on peräisin liikenteestä. Liikenne on toiseksi suurin CO2-päästöjen aiheuttaja sähkön- ja lämmöntuotannon jälkeen.

Liikenteen päästövähennystavoitteet

Liikenteelle on energia- ja ilmastotavoitteita EU-tasolla ja kansallisesti. Tavoitteissa on sovitettava yhteen uusiutuvan energian lisäämistavoite ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoite. Samalla tulee muistaa energiatehokkuus, kustannustehokkuus ja se, miten Suomen autokalusto pystyy käyttämään korkeamman pitoisuuden biopolttoaineita.

EU:n yleiset ilmastotavoitteet eli ns. 20/20/20-tavoitteet vuoteen 2020 mennessä ovat:

  • Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 % (30 %, jos syntyy riittävän kunnianhimoinen maailmanlaajuinen ilmastosopimus)
  • Energiatehokkuuden parantaminen 20 %
  • Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta 20 %

EU on päättänyt myös vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteista, jotka ovat linjassa vuotta 2050 koskevan etenemissuunnitelman kanssa kohti vähähiilistä taloutta. Siinä sitova kasvihuonekaasupäästövähenemä on 40 % vuoden 1990 tasosta.

Tavoite jakautuu päästökaupan ja ei-päästökauppasektoreiden kesken siten, että päästökauppasektorin päästövähenemätavoite on 43 % ja ei-päästökauppasektorin tavoite on 30 % verrattuna vuoden 2005 päästöihin.

Vuoden 2030 tavoitteisiin on myös sisällytetty 27 %:n EU-laajuinen sitova uusiutuvan energian tavoite ja 30 %:n energiatehokkuustavoite. Pakettiin ei sisältynyt erillistä uusiutuvan energian tavoitetta liikenteelle, kuten vuoden 2020 tavoitteissa.

Suomen tavoitteet ja keinot liikenteen päästöjen vähentämiseksi

Kansallinen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia ja liikenne- ja viestintäministeriön ilmastopoliittinen ohjelma asettaa 15 %:n päästövähennystavoitteen liikenteelle vuoteen 2020 mennessä.

Liikenne- ja viestintäministeriön ilmastopoliittisen ohjelmaan (ILPO) kirjattiin aikanaan liikenteen päästövähennystoimiksi seuraavia:

  • Henkilöautokantaa uudistetaan (vähennyspotentiaali yli 2 milj. t CO2/v).
  • Liikenteen energiatehokkuutta parannetaan (vähennyspotentiaali n. 0,3 milj. t CO2/v)
  • Kaupunkiseutujen henkilöliikenteen kasvu ohjataan ympäristön kannalta edullisempiin kulkumuotoihin (vähennyspotentiaali n. 0,3 milj. t CO2/v).
  • Tietoyhteiskunta- ja viestintäpolitiikalla tuetaan ilmastotavoitteiden saavuttamista.
  • Liikenteen taloudellisista ohjauskeinoista päätetään vuonna 2012.
  • Biopolttoaineiden käyttöä lisätään: osuus liikenteen polttoaineista 20 % vuonna 2020 (vähennyspotentiaali 1- 2 milj. t CO2/v).

Hiilidioksidipäästöjen vähenemisennuste

Liikenne- ja viestintäministeriön ennusteen mukaan liikenteen CO2-päästöt kääntyisivät laskuun pysyvästi vuonna 2013, kun mm. ajoneuvokanta kehittyy ja biopolttoaineiden käyttö lisääntyy. Henkilöautoissa on paljon mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseksi: energiatehokkuus paranee ja uutta tekniikkaa tulee käyttöön.

Ennusteeseen liittyy kuitenkin paljon epävarmuuksia. Esimerkiksi autokannan hidas uusiutuminen saattaa olla esteenä ennusteen toteutumiselle.

Jos autokanta uusiutuu arvioitua hitaammin, kasvaa paine lisätä biopolttoaineiden osuutta liikenteessä. Olemassa olevat kotimaiset biopolttoaineiden tuotantolaitokset ja ne laitokset, joista on jo tehty päätös, pystyvät vuonna 2020 tuottamaan noin 13 % liikenteen polttoainetarpeesta. Tämä on hyvin lähellä ns. perusskenaarion edellyttämää biopolttoaineosuutta ja vuoden 2020 tavoitetasoa.

Selvitys: biopolttoaineet merkittävin, kansantaloudellisesti edullisin tapa

Vuonna 2015 julkaistiin Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) raportti ”Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Käyttövoimavaihtoehdot ja niiden kansantaloudelliset vaikutukset”. Siinä arvioitiin, millä toimenpiteillä ja kustannuksilla voidaan saavuttaa 30 %:n tai 40 %:n vähenemä tieliikenteen hiilidioksidipäästöissä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.

Selvityksessä todettiin, että Suomen kannattaa erityisesti panostaa kotimaisiin puu-, jäte- ja tähdepohjaisiin edistyksellisiin biopolttoaineisiin, koska ne ovat kansantaloudellisesti edullisin ja päästövähennysten kannalta merkittävin tapa vähentää liikenteen päästöjä.

VTT:n päivitys selvityksestä julkaistiin keväällä 2017. Siinä mm. tarkennettiin ajoneuvokaluston energiatehokkuuden ja suoritteiden kehitysarvioita ja laskettiin auto- ja energiamäärien perusteella uusi ns. perusura vuoteen 2030. Lisäksi luotiin kaksi uutta kalustoskenaariota: sähköautot maksimoiva ja kaasuautot maksimoiva. Samoin tarkennettiin arvioita uusiutuvien polttoaineiden tuotantomahdollisuuksista.

Selvityksen mukaan eri ratkaisujen suhteelliset kustannusvaikutukset riippuvat pääosin ulkoisista tekijöistä kuten raakaöljyn ja sähköautojen hinnasta. Lisäksi hiilidioksidipäästöjen hinnoittelu sekä EU:n ilmastopolitiikan ohjauskeinot vuoteen 2030 vaikuttavat tilanteeseen. Kotimaisen biopolttoainetuotannon osalta hintakehitykseen voidaan joltain osin vaikuttaa omin toimin.

Selvityksen mukaan veroratkaisujen merkitys on tärkeä mentäessä kohti vähähiilistä ja älykästä liikennettä. Laskelmat osoittavat, että mahdolliset edistämistoimenpiteet sähköautojen osalta kannattaisi aloittaa vasta, kun hinnat ovat laskeneet ja autojen (akkujen) suorituskyky on parantunut.

Päästöjen seuranta ja raportointi

Liikenteen pakokaasupäästöjä ja energiankulutusta seurataan VTT:n LIPASTO-laskentajärjestelmällä. Se sisältää neljän liikennemuodon ja työkoneiden päästömallit (päästöjen inventointi) sekä liikennevälineiden ja työkoneiden yksikköpäästökertoimet.

Järjestelmässä on liikenteen päästöt aikasarjana vuosille 1980-2011 sekä ennuste vuoteen 2031. Tiedot ovat lähtötietona Tilastokeskuksen raportoinnissa YK:n ilmastosopimukselle ja EU-komissiolle.

Jos liikenteen päästöjä tarkastellaan kansalliseen päästöjenlaskentajärjestelmään LIPASTOon pohjautuen, tieliikenteen suhteellinen osuus on 80 % liikenteen päästöistä, koska järjestelmä huomioi myös kansainvälisen meriliikenteen 15 %:n osuuden päästöistä.