Rikkidirektiivi ja laivapolttoaineet

Laivojen rikkidioksidipäästöjä koskevat määräykset tiukentuivat vuoden 2015 alussa. Muutokset liittyvät Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n ilmansuojelumääräyksiin ja EU:n rikkidirektiiviin. Tavoitteena on parantaa ilmanlaatua ja meriympäristön tilaa.

Polttoaineen rikkipitoisuusraja laski tietyillä merialueilla 0,1 painoprosenttiin. Aiemmin rikkipitoisuusraja oli yksi painoprosentti, eli rikkipitoisuusraja laski kymmenesosaan entisestä.

Muutos koski tässä vaiheessa rikkipäästöjen valvonta-alueita Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa sekä Pohjois-Amerikan mantereen merialueella (ns. SECA-alue). Myöhemmin määräysten alemmista rikkipitoisuuksista on määrä tulla koskemaan laajempaa aluetta.

Suomessa laivojen päästöjä valvovat Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Rajavartiolaitos ja poliisi.

Laivojen vaihtoehdot

Aiemmin laivoilla on käytetty polttoaineena pääasiassa raskasta polttoöljyä. Polttoaineiden rikkipitoisuutta koskevat uudet määräykset voidaan täyttää meriliikenteessä eri tavoilla.

Yksi mahdollisuus on käyttää vähärikkistä laivapolttoöljyä (rikkipitoisuus enintään 0,1 %). Tämä laivapolttoaine on eri tuote kuin ajoneuvojen dieselpolttoaine.

Suomessa Trafi pitää yllä yleisesti saatavilla olevaa rekisteriä meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden paikallisista toimittajista.

Vaihtoehtoisesti laivoihin voidaan asentaa rikkipesureita, jolloin on mahdollista käyttää polttoaineena edelleen runsasrikkisempää raskasta polttoöljyä.

Kolmas vaihtoehto on käyttää muita polttoaineita kuten nesteytettyä maakaasua (LNG). Tämä vaihtoehto koskee käytännössä uusia aluksia säännöllisessä linjaliikenteessä.

IMO päätti vuonna 2008

MARPOL on alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemistä koskeva kansainvälinen yleissopimus. Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO hyväksyi vuonna 2008 yleissopimuksen uudistetun VI liitteen eli ilmansuojeluliitteen. Sillä rajoitetaan laivaliikenteen typenoksidi- ja rikkidioksidipäästöjä ja näin myös laivaliikenteestä aiheutuvia hiukkaspäästöjä.

Uudistettu ilmansuojeluliite tuli kansainvälisesti voimaan 1.7.2010. Sen mukaan globaalilla tasolla siirrytään 0,5 prosentin rikkipitoisuuden laivapolttoaineisiin vuonna 2020. Voimaantuloa voidaan siirtää IMO:n päätöksellä vuoteen 2025, mikäli siihen on perusteita vuonna 2018 tehtävän tarkastelun perusteella. EU on kuitenkin päättänyt rikkidirektiivillä, ettei se omalta osaltaan käytä tätä siirtymäaikamahdollisuutta.

Ilmansuojeluliitteen mukaisella ns. SECA-alueella (Sulphur emission control area, ”rikkipäästöjen valvonta-alue”) tulee käyttää 0,1 prosentin rikkipitoisuuden polttoainetta 1.1.2015 alkaen. SECA-alueeseen kuuluvat Itämeri, Pohjanmeri ja Englannin kanaali sekä USA:n ja Kanadan rannikoiden ulkopuolelle 200 merimailiin (noin 370 km) ulottuva alue.

EU:n rikkidirektiivi (2005/33/EY) hyväksyttiin 21.11.2012. Se sisältää MARPOL-yleissopimuksen ilmansuojeluliitteen määräykset laivapolttoaineen rikkipitoisuudesta.

Öljy- ja biopolttoaineala ry | Unioninkatu 22 | 00130 Helsinki | etunimi.sukunimi@oil.fi | office@oil.fi | @OilFi